Todistelutallenneuudistus tulee käyttöön tänä vuonna pääkäsittelyissä, jotka alkavat 30.9.2026 jälkeen. Olen kouluttanut aiheesta ja koulutuksia varten perehtynyt paitsi esitöihin ja kirjallisuuteen, myös kokemuksiin Ruotsista, jossa vastaava prosessi on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta.
Sattumalta olen puolustajana isossa talousrikosjutussa, jossa prosessi hoidetaan videotallenneuudistuksen käytänteitä noudattaen, vaikka tämä ei lain voimaantulosäännöksen takia olisi ollut välttämätöntä.
Massiivinen, viikkoja kestävä oikeudenkäynti on lähtökohtaisesti haasteellinen kokeilla uutta tapaa ottaa vastaan henkilötodistelua indeksointeineen. Indeksointi tarkoittaa sitä, että todistajan tai kuultavan kuuleminen teemoitetaan tarkasti ja kuuleminen etenee teema kerrallaan. Käräjäsihteeri tekee ns. kirjanmerkin teeman vaihtuessa. Etuna isossa prosessissa on se, että oikeudenkäynti on valmisteltu erittäin hyvin. Suulliset valmisteluistunnot pidettiin viime keväänä ja kirjallista valmistelua on käyty runsaasti.
Puheenjohtajan aloitteesta sovittiin yhdessä teemoitus, jota kuulemisessa pyritään noudattamaan. Teemat merkittiin kirjaimilla ja kun kuulemisen suorittaja siirtyy teemasta toiseen, hän ilmoittaa uuden teeman kirjaimen ja käräjäsihteeri tekee kirjanmerkin indeksointiin. Prosessin kuluessa luonnollisesti on hieman jouduttu hyppimään teemojen välillä, mikä aiheuttanee haastetta sen suhteen, miten sihteeri käytännössä tekee indeksoinnin tällöin. Mikään ei ole kuitenkaan aiheuttanut keskeytyksiä kuulemisessa. Vastakuulusteluissa on voinut noudattaa teemoitusta tai olla noudattamatta – sovimme yhteisesti, että vastakuulusteluosuudet voivat olla yksi merkintä indeksoinnissa, vaikka olisivatkin vähän pidempiä. Tämä on hyvä vastakuulustelun luonteen kannalta, koska sitä ei tule rajoittaa muodollisuuksilla, vaan sen on voitava olla luonteeltaan spontaanisuuden salliva.
Varmuuden vuoksi sekä varsinainen videotallentaminen että pelkän audion erillinen tallennus on ollut käytössä tässä pääkäsittelyssä. Kaikkien kuultavien (myös asianosaisten) tulee istua todistajan paikalle, koska videointikamera on suunnattu ainakin tällä hetkellä kiinteästi kyseiseen kohtaan. Tietojeni mukaan Ruotsissa on nykyään videokamerat, jotka kohdistuvat puhujaan automaattisesti istumapaikasta riippumatta.
Tätä kirjoittaessani prosessissa on kuultu vastaajat ensimmäiseen kokonaisuuteen liittyen ja kaksi todistajaa. Kaikki on toiminut tähän mennessä todella hyvin eikä ole kokeneelle oikeudenkäyntejä hoitavalle asianajajalle aiheuttanut juuri ylimääräistä työtä sopeutua. Se, että prosessia on voitu valmistella huolellisesti, on vaikuttanut asiaan, samoin puheenjohtajan aktiivinen rooli. Täysin eri tilanne on, jos asiassa ei ole lainkaan valmistelua, tai ei ole etukäteen tiedossa kaikkien asianosaisten avustajat tai asiamiehet. Näin on asian laita monissa tavanomaisissa, enintään yksipäiväisissä rikosjutuissa. Todennäköisesti lyhyitä kuulemisia ei kuitenkaan tarvitse indeksoida lainkaan, eikä mahdollisesti pidempiäkään, jos henkilöiden kuulemisissa on yksi selkeä teema.
On selvää, että uudistuksen tavoite on hyvä. Kaikki oikeudenkäyntejä säännöllisesti hoitavat tuntenevat turhautumisen siihen, että hovioikeudessa tehdään täysin käräjäoikeusvaiheen toisinto – ja ongelmaan, kun joku olennainen todistaja ei olekaan enää saatavilla hovioikeusvaiheessa. Toki uudistukseen liittyy paljon peikkoja, joista vähäisin ei ole se, että ei ole mitään takeita siitä millä perusteella käräjäoikeudessa kuultua henkilöä saa kuulla uudestaan hovioikeudessa. Laissa on säädetty tälle varsin tiukat kriteerit. Teoriassa tämä on mahdollista, mutta sen varaan ei voi laskea, ei edes avustajanvaihdostilanteessa.
Ensimmäiset kokemukset kuitenkin hyviä – ja onhan tämä toiminut länsinaapurissamme jo vuosikymmenen. Uudistus painottaa käräjäoikeusvaiheen merkitystä oikeudenkäynnissä, joten asiantuntevan oikeudellisen avustajan hankkiminen on yhä tärkeämpää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Janne Nyman
asianajaja, varatuomari, Kirkkonummi